Nummijärven Maamiesseura perustettiin 16. helmikuuta 1919 Sameli Pihlajan talossa. Perustajana oli Kirvun pitäjässä syntynyt Iisakki Korpi, joka tuli Härmästä Nummijärvelle.

Ensimmäiseen johtokuntaan Korven lisäksi valittiin Jaakko Järvinen, Jaakko Kulmala, Sameli Pihlaja ja Niko Kalliomäki. Vuonna 1926 puheenjohtajaksi tuli Alfred Lehtinen, sihteeriksi Arvo Kulmala ja johtokunnan jäseniksi Eemil Sivu ja Eino Jokela. Seuraa ei vielä tuolloin virallisesti rekisteröity. Varat koostuivat pääasiassa iltamatuloista. Vuosikertomuksesta käy ilmi, että vuoteen 1934 saakka seuralla oli varoja 4.000 markkaa. Toiminta kuitenkin hiipui ja sota-ajan myötä loppui kokonaan.

Vuosikymmenien hiljaiselon jälkeen maamiesseura herätettiin henkiin 27.10.1954, jolloin pidetttiin Kauhajoen Nummijärven Maamiesseuran tilapäisen johtokunnan kokous Johannes Pantin kahvilassa. Kokouspäytäkirjan allekirjoittivat Olavi Huuskonen ja Eino Lehtinen.

Seuran syyskokous pidettiin samassa paikassa 14.11.1954. Johtokuntaan valittiin 30-luvun miehistä Arvo Kulmala ja Alfred Lehtinen, uusina jäseninä Onni Lamminsuo, Eino Hietalahti, Olavi Huuskonen ja Mauno Lehtinen sekä Reino Panttikoski Nummikosken edustajaksi. Kokouksessa oli mukana maatalousneuvoja Yrjö Mäkelä. Johtokunnan puheenjohtajaksi valittiin Olavi Huuskonen, sihteeriksi ja rahastonhoitajaksi Mauno Lehtinen.

Seuran edistyksellisyyttä kuvaa kurssien järjestäminen, joista voisi mainita traktorikurssit sekä maatalouden suunnittelu- ja talouskurssit, jotka järjestettiin yhdessä Osuuskaupan kanssa. Seuran suunnitelmissa oli myös koneellisen viljanlajittelijan hankkiminen kylään. Puheenjohtaja Olavi Huuskosen aloitteesta käynnistettiin monia uusia asioita, mm. sokerijuurikkaan viljely ja siihen tarvittavia koneita pyrittiin hankkimaan. Varoja seuralle oli kertynyt 9.500 markkaa. Varojen hankintakeinona oli pääasiallisesti viljankeräys, mutta myös tuolloin aloitettujen tupailtojen tuotosta saatiin lisätuloja. Nihkeästi toiminta kuitenkin eteni ja puheenjohtaja kirjoitti vuosikertomuksessa: "Toiminta on jäänyt yhden miehen osalle, tällainen välinpitämättömyys ei saa jatkua pitemmälle, vaan nuoremman polven on astuttava areenalle, sillä heidän varassaan maataloutemme tuleva kehitys tulee kuitenkin olemaan."

Olavi Huuskonen toi puheessaan esille: "Tällä hetkellä on tarve saada käyntiin voimakas seuratoiminta, on saatava lisää jäseniä ja nuorempaa väkeä runsaasti mukaan." Näin pyrittiin kylän kehittämiseen ja samalla luomaan vankkaa perustaa tulevaisuudelle.

Vuonna 1956 maamiesseura totesi, ettei Nummikosken kylällä ole riittävää kiinnostusta seuran toimintaan ja Nummikosken edustaja jätettiin pois johtokunnasta.

1956 järjestettiin maatalouden suunnittelukursseja sekä kananhoitokursseja.

1950-luvulle tyypillinen maanviljelystilojen nopea koneellistuminen toi leikkuupuimurien aikakauden Nummijärvellekin. Seura sai maataloushallitukselta 75.000 markan avustuksen leikkuupuimurin hankintaa varten. Maataloushallitus myönsi lainaa 440.000 markkaa, Osuuskassalta saatiin kuivaajan rakentamiseen lainaa 400.000 markkaa.

Perustamisasiakirja lähetettiin Etelä-Pohjanmaan maanviljelysseuran johtokunnalle, joka hyväksyi sen 26. huhtikuuta 1957, jonka jälkeen seura merkittiin yhdistysrekisteriin ja laillinen toiminta voi alkaa.

1957 aloitettiin hevosajojen järjestäminen jäällä Nummen rannassa. Mukaan saatiin Nummikoskenkyläkin ja kilpa-ajoista muodostui monta vuotta kestänyt perinne. Palkinnot jaettiin kolmelle ensimmäiselle ja kahdelle viimeiselle annettiin motti halkoja Huuskosen metsästä ja kuorma pahnoja Lamminsuon ladosta.

Maunulassa pidettiin iltamat, joihin Arvo Kulmala järjesti luvat ja liput kolmea lajia yhteensä. Eino Lehtinen sai erityistehtävän, hän oli ravintolanaisten "apuna".

Ensimmäinen konekuivaaja rakennettiin Lehtisen maalle Koihnan tien päähän, Kalle Kivistön urakoimana ja Antilan sähköliikkeen sähköistämänä. Kallen urakka maksoi 25.000 markkaa ja Anttilan Sähkön urakkahinta oli 40.000 markkaa.

Seuran naisjaosto perustettiin 27. maaliskuuta 1957. Alkupääomaksi seura lahjoitti 5.000 markkaa.

Seura halusi Pvy:n kuivuriin osakkaaksi. Tässä otettiin ensiaskeleita yhteistyön tiellä. Seuran talous oli kovin tiukkaa, ja jos Pvy tulisi mukaan, taloudenpito helpottuisi. Yhteiselo ei ollut vielä tullakseen ja Pvy kieltäytyi kunniasta.

Seuran puheenjohtajaksi tuli vuonna 1958 Martti Tuomikoski. Talous muodostui kuivaajatuloista, jäsenmaksuista, tupailtatuloista ja nyt myös huvitilaisuuksista. Tulopuolelle kirjattiin 181.000 markkaa, josta huvitilaisuustulojen osuus oli 61.000 markkaa.

Hevosajot päätettiin pitää Ikkeläjärven - Nummikosken - Nummijärven yhteisinä harjoitusraveina.

Yhteistyötä haettiin eri muodoissa oikealla tavalla. Martti Tuomikosken aikana tupailtatoiminta oli vilkasta, yhteisiä illanviettoja järjestettiin eri puolilla kylää. Martti toivotti aina tupaan tullessaan "iltaa kaikille". Maamiesseuraliiton tilaisuuksiin kumpikin seura osallistui aktiivisesti.

Jäsenmaksu oli pitkän aikaa 100 markkaa perheenpäältä ja muilta perheenjäseniltä 50 markkaa. 1958 seura sai lahjoituksina yhdeltätoista eri henkilöltä sähkömaksun palautuksena 5.300 markkaa. Kuivausmaksujen saanti reistaili.

Yhteistyö Pvy:n kanssa ei oikein ottanut tulta. Molemmilla seuroilla oli voimakastahtoiset puheenjohtajat ja saman sävelen löytyminen oli tuskan takana. Martti Tuomikosken ja Väinö Pihlajan välillä oli kahnauksia tavan takaa. Takavuosien yhteistyöyrityksistä oli taannuttu eripuraisuuden tielle. Valitettavan paljon oli niitä, jotka katsoivat, että "ei kaksi viiriä sovi samalle katolle".

Arvo Kulmala teki pisimmän rupeaman seuran riveissä, kokonaiset 43 vuotta. Alfred Lehtisen kunnioitettava työaika johtokunnassa kesti 34 vuotta. Myös Mauno Lehtinen toimi pitkään johtokunnan jäsenenä, sihteerin ja rahastonhoitajan tehtävissä. Erottuaan maamiesseuran johtokunnan jäsenyydestä Mauno toimi Kauhajoen Maataloustuottajajärjestössä mm. sen puheenjohtajana.

1950 sokerijuurikkaan viljelyä saatiin jonkin verran matkaan.

Olavi Huuskonen kirjoitti 1950 vuosikertomuksessa: "Paljon on parantamisen varaa, monipuolista yrittämistä neuvontatyötä, omakohtaista yrittäjyyttä ja yhteistoimintaa tarvitaan."

Seuran 40-vuotisjuhlia vietettiin 31. elokuuta 1959.

Jussi Tuomela tuli seuran puheenjohtajaksi 1960-luvun alussa. Yhteistyö Pvy:n kanssa lähti matkaan pysyvällä tavalla.

Seurojen ensimmäisiä yhteisiä koneita oli viljanlajittelija.

Yhteisiä retkiä Pvy:n kanssa järjestettiin eri maatalousnäyttelyihin, mm. Ylistaroon 1958. Oli myös yhteistä kurssitoimintaa karja-kasvinviljelykurssin muodossa. Pvy:n ja Mms:n yhteisen juhannusjuhlan järjestelytoimikuntaan valittiin 3.12.1958 Alpo Heiskanen ja Jussi Tuomela sekä naisjaoston edustajaksi Kyllikki Frantti.

1956 maamiesseura sai avustuksen leikkuupuimurin hankintaa varten. Vasta heinäkuussa 1960 hankinnasta keskusteltiin virallisesti mutta ei vieläkään päätöstä tehty, vaan jäätiin odottavalle kannalle. Hankinta-ajatus voimistui ja johtokunta päätti esittää asian jäsenkokoukselle 13.2.1961. Varoja oli kertynyt jo jonkin verran, josta kertoo vuoden 1960 vuosikertomus: "Niinpä tänä vuonna onkin päästy parempaan taloudelliseen tulokseen kuin koskaan aikaisemmin, siitä kertoo liki yhdeksänsadantuhannen liikevaihto, joka on huomattava summa näin pientä seuraa ajatellen."

Samana vuonna johtokuntaa laajennettiin niin, että jäseniä oli kymmenen: Jussi Tuomela, Mauno Lehtinen, Arvo Kulmala, Pentti Jyrkiäinen, Sylvester Hietalahti, Onni Lamminsuo, Alpo Heiskanen, Verner Kulmala, Aaro Viita ja Paavo Kalliomäki.

Vuosikokouksessa 10.3.1961 tehtiin päätös leikkuupuimurin hankinnasta. "Seuralle ostetaan leikkuupuimuri ja jos Pvy haluaa tulla mukaan, niin silloin yhteistoiminnassa Nummijärven Pvy:n kanssa." Tässä kuului jo historian siipien havinaa ja luotiin yhteisiä linjoja. Käsi kädessä lähdettäisiin. Tosin ei aivan vieretysten, mutta läheisen tuttavallisessa hengessä. Puheenjohtajana kokouksessa oli Pvy:n puheenjohtaja Väinö Pihlaja ja sihteerinä Viljami Haapaniemi.

1963 ostettiin tontti Elma Lehtiseltä 30.000 markan hintaan. Näin seura sai omistukseensa noin 1 hehtaarin maa-alueen. Kiinteistökauppa "siunattiin" 10.6.1963 ylimääräisessä kokouksessa Sameli Franttin talossa. Kauppaan liittyi vuokrasopimus juhannuksen aikaisesta käytöstä Elma Lehtisen taloon viiden vuoden ajaksi.

1964 hankittiin toinen leikkuupuimuri yhdessä Pvy:n kanssa. Lainaa otettiin yhteisvastuullisesti 10.000 markkaa.

Saman vuoden heinäkuulla pidettiin Nummijärvellä Kruunuhäät. Järjestäjinä Mms ja Pvy yhdessä Kauhajoen Moottorikerhon kanssa. Puhdasta tuottoa tuli 5.000 markkaa, joka jaettiin tasan Moottorikerhon kanssa.

Kolmas leikkuupuimuri hankittiin 1965. Koneen rahoitti PVY sillä ehdolla, että puimurin tuotto käytetään välirahan maksuun Pvy:lle, kunnes se on maksettu.

Yhteistyö Pvy:n kanssa oli edennyt voimallisesti. Vuoden1966 kertomuksessa saatiin todeta: "Yhteistyö on tiettävästi ainutlaatuista maakunnassamme. Tähän asiaan on jo kiinnitetty huomiota valtakunnallisestikin, onhan neuvontajärjestöjen yhdistämisestä puhuttu viime aikoina paljon."

Lopullinen niitti Nummijärven seuratoiminnan yhteisen tien alkamiselle oli Maunulassa 22.4.1968 pidetty kahden seuran yhteinen kokous. Kokouksen puheenjohtajana toimi Alpo Heiskanen, sihteereinä Mauno Lehtinen ja Erkki Kalliomäki.
Kävi kuitenkin niin, ettei tällaista yhteiseloa piiritasolla ja valtakunnallisestikaan oikein noteerattu. Seuroja ei mitenkään painostettu tai kielletty näin toimimasta. Mutta ei kannustettukaan. Saatiin kumminkin tietää, miten omalaatuisia ja kummallisiakin Nummijärvellä ollaan. Tässä tietysti oli annos kateutta. Aivan lentävä sanonta olikin, että taas tuli nummijärvisille juhannuksena puimurinhinta. Kulmalan Arvolta oli joku utelias kysellyt: "Mitä te nyt niillä rahoolla meinaatta teherä, ku seurojen velaat on maksettu?" Arvon vastaus oli: "Me rupiamma kiertämähän kylää ja maksetahan kaikkien velaat taloo taloolta".