NEUVOJA VIDEOKUVAUKSIIN

Perustin tämän sivun antamaan sinulle videokuvauksen perusteet ja toivoisin kaikkien olevan hyviä kuvaajia.

Oletan tässä että kaytössäsi on muutaman sadan euron videokamera, tai olet juuri hankkimassa sellaista. Kännykkäkamerat ja videokuvaukseen kykenevät muut kamerat eivät varsinaisesti kuulu tähän, vaikka joiltakin osin ohjeet voivatkin olla sopivia.

Kirjoittelen tätä pikku hiljaa yhä laajemmaksi. Käy katsomassa aina silloin tällöin mitä uutta on saatavilla.

Ota yhteyttä, jos on kysyttävää

Jukka Opas
045 121 3146
etunimi.sukunimi@kauhajoki.fi

KAMERAN VALINTA

Suosittelen kameraa, joka tallentaa muistikortille ja jossa on optinen kuvanvakaaja. Nauhalle, DVDlle tai kovalevylle tallentavat järjestelmät ovat hankalia ja mekaaniset liikkuvat osat kuluttavat akkua ja ovat alttiita rikkoutumaan. Optinen kuvanvakaaja auttaa vakauttamaan kuvaa sekä jalustalta, että käsivaralta kuvattaessa.

KUVAAMISESTA YLEENSÄ

Kamera on kuin katsojan pää, jota sinä kääntelet haluamaasi suuntaan. Varo siis voimakkaita ja nykiviä liikkeitä. Näytä riittävän pitkään kuvaamaasi kohdetta, että katsoja ehtii nähdä mitä haluat näyttää. Älä kuitenkaan pitkästytä katsojaa. Hän ei ehkä ole NIIN kiinnostunut kohteesta kuin sinä.

Huomioi kuvatessasi, että editoinnissa voi lisätä tekstejä ja kuvia, jotka vielä selventävät asiaa.

Yleisötilaisuuksissa yleisön reaktiot olisi hyvä saada kuvatuksi, mutta jos yhdellä kameralla yrität kuvata kahta kohdetta yhtä aikaa, molemmat menevät pilalle. Siispä kuvaa esitys, älä mitään muuta esityksen aikana. Ja kuvaa koko esitys äläkä yritä zoomata yksityiskohtiin.

Videokuvattaessa tallentuu kaksi 'maailmaa'. Toinen on näkyvä ja toinen kuuluva. Myös kuuluvan eli äänimaailman äkilliset liikkeet tuntuvat epämiellyttäviltä katsojasta. 

SUOJAVIIVAVIRHE

Kun kuvaat jotain, joka liikkuu oikealle, älä siirry seuravaksi kuvaamaan paikasta, jossa kohde liikkuukin vasemmalle ja päin vastoin. Tällaista virhettä sanotaan suojaviivavirheeksi. Suojaviivavirhe vältetään kun välillä kuvataan kohdetta edestä tai takaa (liikesuuntaan nähden) tai kuvataan jotain muuta kohdetta.

ZOOMAUS / PANOROINTI / TILTTAUS

Huolettomalla zoomauksella pilaat helposti muuten hyvän otoksen. Mene lähemmäksi kohdetta tai käytä jalustaa, koska zoomaus suurentaa kohteen lisäksi myös kameran liikkeen (heilumisen) häiritsevän suureksi.

Panorointi on kameran kääntöä oikealle / vasemmalle. Tilttaus on kameran kääntöä ylos / alas.

Samoin kuin zoomatessakin, kuva tulee helposti panoroinnin / tilttauksen takia rauhattomaksi ja siksi raskaaksi katsella. Siispä tee rauhallisia ja riittävän suuria siirtoja. Vältä pieniä korjauksia ja edestakaisia liikkeitä.

EFEKTIT KUVATTAESSA

Monissa kameroissa on efektejä, joilla esim kuva tulee sheepian (punertavanruskean) väriseksi tai mustavalkoiseksi tai jotain muuta sellaista jo kuvauksessa. Älä kuitenkaan käytä efektejä kuvattaessa, koska kuvattaessa "pilattu" otos on pilalla, eikä sitä saa enää "normaaliksi". Jos haluat kokeilla efektejä, tee se vasta editointi vaiheessa. Silloin voit muutella värejä ja muotoja ja halutessasi voit palauttaa kaiken alkuperäiseksi.

OTOSTEN PITUUS

Kuvaa riittävän pitkiä otoksia. Lyhyen otokset (CLIPit) ovat editoitaessa todella hankalia, koska niistä ei välttämättä saa mitää järkevää. Käynnistä kamera ja odota valkotasapainon ja tarkennuksen säätymiset ja sitten kytke tallennus päälle. Kuvaa rauhallisin liikkein ja lopeta liike ennen otoksen loppumista.

VALKOTASAPAINO

Vaikka aurinko ajatellaan keltaisena sen antama valo on kuitenkin aika sinistä varsinkin pilvien läpi tullessaan. No illalla se sitten on hyvinkin punaista... Sisällä kuvattaessa hehkulamput antavat keltaista valoa ja loisteputket jotain punaisen ja sinisen väliltä putkesta riippuen. Kameran automaattinen valkotasapainonsäätö pyrkii säätämään kuvaan valkoisen. Muutenhan kuva olisi hehkulampun valossa keltainen ja varsinkin kuun valossa sininen. Tästä seuraa että hulluimmillaan ihmisen toinen poski on sininen ja toinen punertava, kun kuvataan sisällä ja ulkoa tulee valoa toiselle poskelle ja sisällä olevasta lampusta toiselle. Kuvan värien säätyminen kestää jonkin aikaa ja voi muuttua kun käännät kameraa, joten tarkkaile kuvan väriä.

Yleensä kameroista löytyy myös asetukset aurinko-, pilvi-,  yö-, loisteputkivalo- ja hehkulamppu valaistuksessa tapahtuvaa kuvausta varten. Niitä käyttämällä vältyt kameran itsekseen tekemiltä väri muutoksilta.

ÄÄNI

Mene niin lähelle kohdetta, että varmasti saat äänen kuulumaan kunnolla. Kaukaa tallennettuun ääneen tulee kaikenlaisia hälyääniä mukaan. Mm huoneen kaiku kuulostaa yleensä aika ikävältä. Samoin kameran sivuilla tai takana olevat äänilähteet saattavat pilata otoksen. Vaikka häiriöääniä ei olisikaan, hiljainen / kaukana oleva kohde aiheuttaa ääneen voimakkaan vahvistuksen synnyttämää kohinaa.

Myös äkilliset voimakkaat äänet saattavat säröytyä tai aiheuttaa ns. pumppaamista, joka tarkoittaa äänen voimakkuuden häiritsevää muuttumista edestakaisin esim iskuäänien takia. Tämä siis silloin kun kamerassa on automaattinen äänenvoimakkuuden säätö käytössä.

Suosittelen käyttämään suljettuja kuulokkeita kuvattaessa, koska silloin kuulet kaikki ylimääräiset äänet, jotka saattavat tulla tallenteeseen. Suljetut kuulokkeet ovat siis sellaiset, joihin korvalehdet menevät kuulokkeiden sisään ja ulkopuoliset äänet kuuluvat mahdollisimman vähän.

Kun nälkä kasvaa ja haluat parempaa ääntä, hanki muistikortilla varustettu audiotallennin ja vie se lähelle äänilähdettä. Esim ZOOM H1, hinta alle 100e.

KUVANVAKAAJA

Jos kamerassasi on elektroninen kuvanvakaaja, kytke se pois käytöstä, koska se pyrkii pysäyttämään kaiken liikkeen kameran edessä. Tästä seuraa, että kameran edessä liikkuva kohde pysähtyy ja tausta alkaa liikkua. Se ei useinkaan ole kovin luonnollisen näköistä.

Jos taas kamerassasi on optinen kuvanvakaaja, kytke se käyttöön, vaikka se kuluttaakin akkua enemmän. Se oikeasti vakauttaa kuvaa, eikä kameran liikkeet näy niin häiritsevästi.

JALUSTA

Hanki jalusta, joka on tarkoitettu videokameralle. Useimmat halvat tarjolla olevat jalustat on tarkoitettu valokuvauskameroille. Videojalustat ovat kalliimpia, koska niissä on ns. nestepää. Nestepää on sellainen nivel, jonka liike on vaimennettu silikoni "rasvalla". Tällöin kameran kääntö ylos / alas ja oikealle / vasemmalle sujuu pehmeästi nykimättä.

EDITOINTI

Jos editointi tuntuu ylivoimaiselta sinulle, etsi joku, joka osaa sen tehdä. Ei se silti sinullekaan ole mahdotonta,  jos ei nyt sitten tietokoneen heikon tehon takia.

Nykyään video editoidaan ja muunnetaan tallennusmuotoon, esim DVDlle, yleensä tietokoneella. Tietokoneeseen voi asentaa monenlaisia ohjelmia näitä toimia varten. Editoinnissa kuvatusta materiaalista poistetaan tarpeeton / viallinen aines. Lisätään ehkä taustamusiikki sekä alku ja loppu tekstit.

Itse käytän Windows käyttöjärjestelmässä toimivaa MAGIX Movie Edit Pro -ohjelmaa. Se on selkeä ja sisältää kaikki tarvittavat ominaisuudet alle 100 euron hintaan. Ilmaisiakin ohjelmia on saatavilla, mutta ne ovat enemmän tai vähemmän monimutkaisia / suppeita. Linuxissa toimiva ilmainen OpenShot kehittyy hyvää vauhtia. Sitä kannattaa kokeilla, jos käytät Fedoraa tai Ubuntua.

Editoinnissa on hyvä huomioida myös äänimaailma. Pidä huolta siitä että ääni kuuluu kuvan tapahtumiin nähden oikeasta suunnasta. Välikuvien aikana voi olla tarpeen käyttää mono-ääntä, jossa ääni tuntuu kuuluvan keskeltä.
- Jos kuvaat välillä läheltä jotain äänilähdettä ja sitten siirryt kauemmas, luonnolisesti äänen tulee kuulua hiljempaa.
- Jos kuvaat vaikka häissä orkesteria ja seuraavaksi siirryt kuvaamaan ulos, orkesterin ääni muuttuu niin että korkeat ja keski äänet vaimenevat suhteessa mataliin ääniin.

KULTAINEN LEIKKAUS

Videokuvauksessa kuva kuvitellaan jaettavan kolmeen osaan pysty- ja vaakasuunnassa. Näin muodostuvat neljä huomiopistettä. Kaksi ylintä voidaan merkitä kameran sivunäyttöön sommittelun helpottamiseksi.

Tämä toimii hyvin 4:3 kuvassa, mutta 16:9 kuvassa se onkin sitten vähän toisin. En ole vielä tavannut ohjetta huomiopisteiden löytämiseen 16:9 kuvassa, niinpä olen itse tutkinut asiaa. Huomiopisteet löytyvät siten että esim alla olevaa kuvaa leikataan yhtä paljon ylhäältä ja alhaalta siten että kuvasuhteeksi tulee 16:9. Silloin uudessa kuvassa näkyvät viivat (nuo punaiset tuossa alla olevissa kuvissa) muodostavat toisensa leikatessaan huomiopisteet.

 

   16:9

Kuvan tärkeimmät kohdat sijoitetaan huomiopisteisiin. Katso tästä miten valokuva sommitellaan huomiopisteiden avulla.

Katseen suunnassa tulee olla tilaa, kuten yllä olevassa kuvassa. Jos yllä näkyvässä kuvassa oleva nainen sijoitettaisiin oikean puoleiseen leikkauspisteeseen, hän katsoisi kuvan reunaa, eikä veistosta. Tämä siitäkin huolimatta, että katsojalle on kerrottu ennemmin että kuvan ulkopuolella on veistos, jota hän katsoo.