1999 kylässä on asukkaita 249. 

Nummijärven kylän kehitys on kulkenut paljolti samansuuntaisesti kuin muidenkin Suomen sivukylien. Vain itse järven merkitys on lyönyt leimansa erityispiirteenä vähävetisellä Pohjanmaalla.

1900-luvun puolivälin jälkeen alkoi voimakas huvilarakentaminen. Vuosituhannen vaihteeseen mennessä Nummijärven rannoille on noussut lähes kaksisataa kesämökkiä. Kesäaikaan kylän väestö kaksinkertaistuu.

Syrjäinen metsäkylä koki rajun muutoksen monellakin tavalla. Köyhyys poistui kokonaan. Rakennuskanta uudistui lähes täydellisesti. Tieolosuhteet paranivat totaalisesti. Kylän alueelle rakennettiin myös kattava metsätieverkosto. Sähköistäminen toi suuria parannuksia niin koti- kuin maataloudellekin. Vesijohtoverkosto rakennettiin. Soiden ja metsien ojituksen myötä hallat poistuivat lähes täysin.

Maanviljelyskylä koneellistui. Viljelykset laajenivat ja salaojitettiin. Vuosituhannen loppupuolella maatalousammatin harjoittaminen väheni merkittävästi. Karjatilat vähenivät lähes kymmenenteen osaan ja samalla tilat suurenivat.

Vapo Oy ja yksityiset turveyrittäjät ottivat käyttöön laajoja suoalueita. Joitakin puu- ja metalliverstaita perustettiin. Väkeä käy ansiotyössä kylän ulkopuolella. Kyläkoulu on vielä toiminnassa, vaikka lapsiluku on vähentynyt.

Kyläkirkon ja hautausmaan rakentaminen 1930-luvulla oli erityisen tärkeä asia kyläkunnalle. Vuosisadan jälkipuoliskolla Kauhajoen seurakunta rakensi suuren leirikeskuksen Majaniemeen. Muutamien aktiivisten kyläläisten ansiosta Nummijärvelle kehittyi voimakas seuratoiminta ja rakennettiin kaksi seurantaloa. Järven läheisyys antoi omalta osaltaan alun suurelle kesäjuhlaperinteelle, joka on tämäntapaisessa kylässä ja koko maan mittapuussakin ainutlaatuista.

Kylä autoistui niin että tänä päivänä lähes joka talossa on kaksi autoa. Television tultua kylään tapahtui muutos ihmisten kanssakäymisessä; entisenlaiset naapuritapaamiset loppuivat. 1990-luvun tietokoneet ja käsipuhelimet antoivat uutta ulottuvuutta ja tasavertaisuutta kyläläisille.

Muutos vuosituhannen loppupuolella oli hurja, monenkin mielestä liian nopea.

Euroopan unionin kannatus oli tehdyn kyläkyselyn mukaan 1999 21% puolesta, 74% vastaan, 5% ei osannut sanoa.

Kyselyyn osallistuneiden kommentteja Suomen EU-jäsenyydestä:

- Ulkopuolella olo olisi EU:n vaikutusvallan alaisuutta ilman vaikutusvaltaa.

- Itsenäisyys puuttuu. EU on jotakin suurellisuutta.

- Hullua hommaa.

- Luotto on mennyt väärinkäytösten vuoksi. Suomi saisi erota EU:sta.

- Saatiin vain lisää herroja ja kansa maksaa.

- Paskajuttu. Toteutumattomia lupauksia.

- Herrat lupas, että kaikki halpenee, mutta toisin kävi.

- Kallis pohjoiselle pienelle maalle, ei hyvä.

- Tiettyihin toimintoihin saa paremmin varoja, ympäristö ym. Pääosin täyttä pyrokratiaa.

- Liian raskas virkamieskoneisto.

- Välttämätön paha. Mutta vaikea olla ulkopuolellakin.