1924 Oli kaletalavi. Ruista kylvettiin tammikuulla. Muun muassa Paavo Kalliomäki muistaa äestäneensä talvella Franttinmäellä.

1929 "Viimmeesen vihan aikana sai variksen varpahista 20 penniä, kun vei nimismiehelle."

Kivihuvilan omistaja Sireniltä putosi kultakello Selkäkarille.

Henkikirjan perusteella vaaliluettelot olivat nähtävillä Jaakko Kulmalan luona.

1930 Kunnanvaltuustoon valittiin: Alfred Lehtinen (102 ääntä) Heikki Vanamo ( 90 ääntä)

Ainutlaatuinen reitti Kanadaan ja New Yorkíin. Ajanmukaisesti sisustetut pikahöyrylaivat. Kanadan siirtolaisuus rajoittamaton.

Kunnallisveron ensimmäisen erän koonti talollisen Viljami Viidalla. Toimitus aloitetaan kunakin päivänä klo 9.

Vanamolla oli vaaliliitto ja hänen varamiehekseen valittiin Viljami Juurakko. Lehtisen varamies oli Arvo Kulmala.

1931 Kauhajoen seurakunta oli päättänyt, että opettaja Jaakko Järviselle ja hänen puolisolleen myönnettään ilmainen hautapaikka Kauhajoen kirkon hautausmaahan.

Siinto Pihlaja muistaa saaneensa Lammin rämäkkäveräjällä Kujapanulan Valten kyydissä olleelta naiselta markan.

Mustalaisten käyntipaikkoja ja yösijapaikkoja oli Juurakossa, Mäenpäässä, Kulmalan Herran luona, Kalliomäellä ja Hietamatissa.

Katikan Joelilla ja Pihlajassa oli ruumislauta.

1939 Alma Kestilän tupa toimi vartiokämppänä talvisodan aikana Kylän siltoja vartioitiin desanttien varalta.

Majaniemessä majaili saarnamies. Tämä "Leukapappi" oli petollinen. Hän varasti mm. kultakellon Kauhajärvellä pitämissään seuroissa. Hänet saatiin kuitenkin kiinni Koivumäenkylässä ja kello palautettiin oikealle omistajalleen.

Siltapään Miina piti kotonaan kaffetpaikkaa flankkujen ajureille.

1933 Suojeluskunnan toimiin on osallistunut Arvo Kulmala. Taisteluammunta 104 pistettä.

1934 24 maaliskuuta Emanuel Kalliomäki täytti 85 vuotta. Manu oppi kävelemään vasta 4-vuotiaana. Manu itse tuumaili: "Ja kyllä viä kerkisin."

Iisakki Viitala osallistui vapaussotaan 15-vuotiaana.

Oravanpesälle ("Multatöyrä - Piisinotta") oli joku jäänyt henkiin 1808 sodan aikana.

Korpelan Sampan tuvan seinä oli päreestä tehty.

Vainion Maijan kertoman mukaan Ylimysjärven pohjoispäässä oli elänyt joku luodetloukon erakko.

Korven Jukka asui pohjoispäässä (Pellonniemi). Siellä kasvaa Jukan pihlaja.

1935 Nummijärvellä oli peltoa 1.199 hehtaaria ja asukkaita 980 henkeä sekä ruokakuntia 217.

21. toukokuuta on Verneri Keski-Nummi myynyt Lauri Pihlajamäen puolesta Hietakankaan tilan Simo Tommiselle 47.000 markan kauppahinnalla.

16. 6. ovat Hermanni ja Heta Mäkinen myyneet Arvo ja Senja Kulmalalle Mäkisen tilan, 7:41, 10.000 markan kauppahinnalla.

Kuulutettu tilallisen poika Tauno Johannes Talvitie ja tilallinen Kerttu Pihlaja.

24.12. kihloissa neiti Kyllikki Salin ja herra Ilmari Haapaniemi

17.4. Juho ja Sylvi Kivistö ovat myyneet Mäntyharju 7:113 tilan Kalle ja Tuulikki Haavistolle 23.000 markan kauppahinnalla.

1940 Kunnallislehti ilmestyi ensimmäisen kerran tänä vuonna 29. syyskuuta. Alkuvuonna lehti ei ilmestynyt.

1941 Mottitalkoissa kultamerkin ovat hakanneet Frans Kytölä, 17 mottia, ja Hilda Kangasalusta, 16 mottia.

1942 2.3. sotilaspojat kokoontuivat Nummijärvelle.

Samana vuonna Serafiia Kivisen asunto myytiin Pukinmäessä.

1943 20. lokakuuta täytti neiti Armida Majoila 50 vuotta.

1947 Myydään hyvässä kunnossa oleva kudinkone. Iisak Isomäki, Nummijärvi.

Nylonsukkien hinnaksi on Kansanhuolto - ministeriö vahvistanut 500 markkaa parilta.

Kansanhuolto vaati kaikenlaisia selvityksiä eläinmääristä. Jos puutui joku niin piti selvittää mihin oli joutunut. Arvo Kulmala kirjoitti: "Syvästi surren ilmoitan, että yksi kana kuoli tuntemattomalla tavalla." Kunnian ja omantunnon kautta Arvo Kulmala.

1950 17. heinäkuuta Johan Leander Arvola täytti 80 vuotta.

18 heinäkuuta täytti Maria Liisa Joensivu 96 vuotta.

6.6. lakimääräinen rokotus isorokkoa vastaan Nummijärven ja Nummilahden kouluilla.

Syyskuussa murtauduttiin Tmi Haaviston kauppaan ja vietiin 100.000 markan arvosta vaatetavaraa. Rahaa ei kaupassa ollut. Arveltiin, että tekijöitä olisi ollut kaksi.

1926 Nummijoki suuhun rakennettiin pato Länsipuolella asuvien toimesta. Asetettiin kuusenriukuja ristikkäin. Muun muassa Iivari Mäenpää oli mukana. Istutettiin rapuja. Nummijoessa oli suuret määrät kivirölliä - aiva mustana. Sillan alle tehtiin kesäpato, jotta joessa olisi saatu vesi pysymään yli kesäkauden.

18.7.1952 Marja Liisa Joensivu 98 vuotta.

On kierua ojaa, matalaa ja mukkaasta ja taitaa olla viä lyhkäästäkin.

Viljami Harjaluoma

Ei niistä my ainakaa vilu tuu, sanoo Lapin Eino kylymistä perunoosta.

Siltapään naisille piti mennä paskankummiksi.

Anni Talvitie

Tolttiflankkuja kuormas ja hevoonen kun pääsiääslammas, mutta niin vain mentihin Kristiinan rantahan.

Antti Lautamäki

Sitte kun karkaaset sen mun kirveheni, niin paa se vähä kovemmaksi kun puu, sanoi Lautamäen Antti Pihilajan Sampalle.

Miian lapikkahis lukoo Oulu ja siinon peurankuva.

Vaikka vuoren meres seisoo, ei yhtää vuora.

Matti Juurakko

Eikähän poijat taas mennä. Meillä on tinkin työt.

Jaakko Mäkkylä

Saraanpään Santeri manas:"Mihinkä ne kelevottomat on vieny mun veitteni?" Ja silloli veitti oli hampahis.

Konstu on syöny puut ja köyhät kaivaa juuria.
Maija pani mulle markan marot ja niillä pitää tienata kaksi.

Jaakko Hormaluoma

Sulukoon Kaisa odotti linjapiiliä ja häriissänsä huuteli:"Hei viäkö kerkiäh kusehen?".

"Kyllä siä taivahaski ilootahan", sanoo velii Jussi, kun oli lapaantunut Kiimaharjuhun.

Kronssin suvusta on varkaus lähteny, mutta huoruus jääny.

Arvo Kulmala

Jos mulla olis tuollaaset reiret, niin hevoosia minä kanniskelisin.

Sameli Korpela

Kyllä se siinä vielä yhyren kesän kleffittelöö.

Valentin Lähdekorpi

No se porukka on niinkun vanhoja kakuloja vetääs.

Väinö Pihlaja

"Saateikas se on tormi-ohoraa", sanoo Pihilajan Sameli myöhääsestä kylyvöstä.

Mullon tua romukyrös aliona luuranko, joka pimees kulukoo niin jotta humajaa ja puffii mennesnänsä.

Sameli Frantti 

Kaverit sanoo mulle, jotta sinä sitte puhut, kun Amerikas ofiisihin mentihin.

Oskari Lapinluoma

"Kaikki fangitahan jokkon Justiinan kans ollu!" "No sitte mua ei ainakaa", sanoo Samppa. "Mutta sun vangitahan epäluulon alaasena".

Kansantieto

Minoon koko viikon venyttäny ruisvellillä mahaani, kun tiesin, jotta lauantaina on häät.

Voitto Pihlaja

En minä ämmääni sellaaseksi opettanu, jotta se joka paikas kulukoo.

Harttu Rantamäki

"Kyllä sinä oot sitte opetellu hiliaa kävelemähän", sanoo Kalliomäen Matti Kulumalan Arvolle

Kyllä se meidän isämies asiansa kattoo.

Lilja Järvelä 

"Sinoot poika sivus", sanoo Hongiston Olavi, kun Sirkantien liniaa kattoo.

Ei viinankeitosta pala, jos ei vain itte sano.

Paavo Leppiranta

Sanokaa sille Kaalepille, jotta sen Ruotti on Sahankyläs.

Pentti Hongisto

Ennenkun huomenaamulla suurempihin toimenpiteehin alakaat, niin siitä lumiauran käriestä ruvetahan.

Arvo Kytölä

Nyt on tulos sellaanen mies, jokei mihinkää tyry.

Alfred Lehtinen

Polije, polije, jarruta, jarruta taikka motan pyörän pois, jos et viikos opi.

Jaakko Hormaluoma

Se Paavo kuulemma väipähtelöö siä Järveläs.

Juho Haapaniemi

"Sen on sensuuri vieny", sanoo Viidan Pentti, kun Jallu lehti pöydältä katos.

Mutta ethän sinä vahvaperäistä tarvitse.

Eetu Pekonen

Mutta oletpas sinä Tommi noussut varhain tekemään velkaa.

Eetu Pekonen

Äiteeni pani mun sua meinaamahan.

Juho Haapaniemi

"En minä oo tuolle urheilulle pruukannu mitää antaa", sanoo Lähäretkorven Jeremias yhteisvastuukerääjälle.

Kumma paikka tämä Nummijärvi, kun tää on erityynen astutusaluekin.

Raija Kalliomäki

Saateikas meillä on kuusi viikkua väliä niinkun naapurin kaksoosilla. 

Minä oon tuon parahuusimman kans ryypänny.

Jaakko Rantala

Mitä sinä täs taloos hellillä tekisit? Puos polttaasit.

Kansantieto

Ennen tehdään kullasta rautakanki kun meidän Yrjöstä talonpojan renki.

Hilda Järvinen

"Paina se nuppuunenki veten alle, ei muutoon huku", yllytti Juho akkaansa, joka suutuspäis ittensä hukuttaa uhkas.

Juho Haapaniemi

Nyt on Emma ääket loppunu.

Frans Rantala

Otin tuon Fiinan kihilareissulle joukkohon, kun oli muutaki asiaa.

Oskari Lapinluoma

Ei tää potolla viinaa myirä. Son kannukaupalla.

Johannes Pantti

"Minä karaasen mukuloota", sanoo Leppäpuskan Eemeli,
kun talavipakkaasella tuvanovia seliuun piti.

Ostin leivättömähän Lappihin niittykonehen.

Oskari Lapinluoma

"Mistä moon tänne tullu", sanoo Hariun Iiska Nummen porstuan katolla.

Oltihin tulles äijävainaan kans Mäkitaloos yötä.

Kansantieto

Eikös niin vainioinen, että leipää pitää olla.

Sandra Hietakangas

"Pysy heivaris äläkä hypi", sanoi prunnimestari Hietakankaan Tuomolle.

"Kyllä tämä on sellaanen Mörköperä", sanoo Juurakon Yrjö kun Konimäes flikas kuluki.

Kivimiehellä on oltava kiviymmärrystä ja poran pääs ikikirkkaus.

Eino Lapinluoma

"Sattuupa oikeelle miehille", sanoi Leppäpuskan Eemeli, kun piisinotta alas putosi Kangasalustan Manun ja Kytölän Arvon tuvasta lähtiessä.

Otin tuon lehemän mukahan, jotta pääsin paremmin kylähän.

B. Rantala

Tämä on kyllä hyvää sahtia, mutta liika mietua juopottelutarkootuksehen.

Valentin Lähdekorpi

Tupenlaulua ennen mettäs annettihin.

Veikko Nummiranta

No siinä on ny kolome Jaskaa, tuo Lankku-Jaska, Puuseppä-Jaska ja Kehitysalue-Jaska.

Tuomas Leppäpuska

Kun sulla oli niin hyvin sitä viinaa tariota siä häis, niin mistoot saanu. "Kuule, ei Tauno kerro."

Kaikenmoisia heinämiehiä, osaksi hasuksi.

Arvo Kytölä

"No, onko se poika tullu kotia?" kysyy kaveri pyhäaamuna. "Kyllä se tua kulumakamaris makaa ja juoo huomentamehua".

Arvo Kytölä

Ei siinä konehes mitää vikaa oo, mutta ei Kaapo osaa sitä käyttää.

Iisakki Leppiranta

Mikä Tuomas sinä oot .. viemäs sinä oot.

Leppäpuska

Paremmanki miehen väärtti minä olisin ollu.

Elvira Jokinen

Tulin teille kylähän, kun en keherannu ihimisihin mennä.

Betty Hultalle

Ei Majaniemessä koskaan tanssita.

Hilda Järvinen

Erään talon vellikellon sanotaan soittaneen "täin pilluhun täi pilluhun".

Maria Vainio

Hautaranna Ville oli käyny taivaan asemalla, jossa hän tapasi Lempin. Kun hän oli sielä tiilimootia pesemässä.

Ville Hautaranta

Alastomat ihmisen kuvat eivät ole mitään taidetta, vaan tyhmyyttä.

Hilda Järvinen

"Kyllä ny on paras peseskellä ittensä valamihiksi lauralle", sanoo huonon vuorentulon jäläkihin Haapaniemen Jaakkoo.

Holkeri Ollonkvist toi Järvelän veljesten Amerikan tavaroita. Anselmi Peltomaa jäi auton alle ja molemmat jalat loukkaantuivat. Paikalla olleet keräsivät Anssulle 200 markkaa rahaa ja Anssu oli kovasti iloinen eikä pahemmin surrut auton alle jääntiä.

Hormaluoman Jaakkoo laukaasi pirunkriimuus pyssyn tuvanlaattialla ja meinas, jotta Fiia peliästyy, mutta Fiia ei piitannu mitää. Jaakkoo meni horvin päästä huutamahan Fiian korvahan, jotta siinä laukes pyssy. "Jassoo, vai pyssy siinä pamahti", sanoi Fiia.

Sanssin Santeri oli ollut maalaamassa Franttilla ja Sameli tiedusteli maalarin palkkaa. "Ei semmoset mitää maksa", sanoi Sanssi ja lähti menemään. Kuitenkin siinä mennessään oven raossa sanoi Sampalle: "Mutta kun kuliet tua meirän puolella, niin paa rankakuorma puosalle, mutta älä sitte paa kovin kamalia koikkeloita, jotta ne saa halaki. Ja paa metriset karikat".

Anni talvitie löysi pääkallon Kiimaharjusta vuonna 1923. Anni muisteli, että "Minä olin Kulmalan Ruutin kanssa marjassa. Löydön tehtyäni marjastushalut katosivat ja marjareissu jäi sikseen. Lähdin pääkallo mukanani kotiin. Äidille kerroin: Minä löysin tämän. Se on ryssän pääkallo ja se on mun. Pääkallo pidettiin liiterissä ja lapset leikkivät sillä kantaen mm. vettä sillä. Sitten se vain hävisi". Annin pääkallo löydön selityksenä saattoi ehkä olla se tosiasia, että Kiimaharju oli Suomen sodan taistelupaikka.

Kulmalan Arvo sanoi Mäkisen Hermannille: "Mitä sinne hihkuriseuroohin niin kovaa pitää mennä, lukis pipliaa yksin tuos takkakivellä". "Kuule, yksi puu palaa kovin huonosti takkavalakias", vastas Hermanni.

Nuo pääskyyset pitääs kaikki tappaa, kun ne tuloo tänne kesäksi syömähän. Ja nuota varpuusia ja tiiahaasia pitääs hyviä, kun ne on meirän kans tää koko talaven.

Arvo Kulmala

Isäntä ja emäntä olivat yhdessä joulusaunassa. Isäntä lähti aikaisemmin pois. Kun emäntää ei kuulunut takaisin. Isäntä meni katsomaan ja totesi, että saunan lauteet olivat rusahtaneet alas, ja emäntä oli pudonnut alla olevaan katiskaan.

"Kyllä ny Nummikylästä köyhyys lähti", sanoi Pihlajan Voitto, kun juhannusjuhlat hyvin meni. "Mutta ei sen sen puolehen mihinkää tartte lähtiä, kun ei sitä oo ollukkaa."

Kun paria vihiittihin Nummijärven kirkos, niin pastori teroitti, että olkaa hedelmälliset ja lisääntykää. "No viä ny nuota kehoottaa", kuului etupenkiltä.

Haapaniemen Tauno Kysyi Pihlajan Väinöltä, jotta mistä sitä tuota uutta laija heinänsiementä sais, tuota konttilauhaa, kun meillä on vain tuota vanhaa laija heinää, sitä Alsike-apilaa.

Ei Juurakkohon saara koskaa vävyä, ja minä nyt lauantaiehtoolla rupian sulle kokouskutsuja kirioottamahan, sanoo Juurakon Soile Erkille.