Maaliuunilta Lapinkaivolle
Nummijärven kyläkirja

Nummijärven kylän asukkailla on yksi yhteinen omaisuus: kyläläisiä on miesmuisti "karahteerattu mettäkylääsiksi." Valtaosalta suomalaisia tämä rikkaus puuttuu. Kylässä elävät ihmiset ovat monessakin mielessä onnellisessa asemassa. Luonto alkaa porraspäästä, mikä ei ole vähiten merkittävä seikka. Aivan kaikkea ei mitata rahalla. Elämän arvojen mittarina on elämä itse, joka ei ole vain pelkkää pintakiiltoa. Tämä vähemmistön voimavara on jotakin sellaista, josta yhä harvemmat saavat nauttia. Nummijärvi ei olekaan mikään pelkkä maankolkka tai kyläpahanen. Monelle se on paikka elämää varten ja kokoikäinen koti.

Tämän kyläkirjan tekemisessä käytettiin mahdollisimman paljon aitoa tietoa.

Mutta sitte kun värkit loppuu, pantihin omia ja kuulopuheeta lisäksi. Ei yritetty teherä mitää hupaasta kyläkiriaa. Tekemises takerruttihin peräkunnan elämänmenohon, justihin täs ny ja ennen, aiva itte asias kuultuna. Kiriootettihin aikalailla Nummikylän paikallista kieltä. Elämisen arien merkitys on yritetty tavoottaa ja tallettaa se kirian sivuulle.